Julkaistu Kymen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa 26.8. 04:00

Opiskelijoilla oli suuret odotukset budjettineuvottelujen lähestyessä, sillä opintotuen sitomisesta indeksiin on puhuttu vuosia. Opetus- ja kulttuuriministeriön opintotuen uudistusta valmistellut työryhmä esitti opintojen nopeuttamiseksi opintotukeen rakenteellisia ja käytännöllisiä muutoksia. Asiantuntijat pääsivät sanomaan painavan sanansa opiskelijoiden tarpeista, ja viesti oli selkeä. Opintorahan sitominen indeksiin ja opintotuen huoltajakorotus olivat työryhmän joulukuussa 2009 jättämien esitysten joukossa. Toisin kävi, koska opintotuki on ainoana perustoimeentuloa turvaavana etuutena jäämässä indeksisuojan ulkopuolelle. SATA-komitean esityksen mukaisesti muut sosiaalietuudet sidotaan indeksiin jo ensi vuoden budjetissa.

Opintotuen edellistä tasokorotusta odotettiin 15 vuotta — reaaliarvo on silti edelleen alhaisempi kuin vuoden 1992 taso. Opiskelijoiden opintoraha on tällä hetkellä 298 euroa, josta opiskelija maksaa lisäksi veroa, asumislisän ollessa korkeintaan 201,60 euroa. Opintolaina, jota vain pieni osa opiskelijoista nostaa, on korkeintaan 300 euroa kuukaudessa. Opiskelijalle ainoa tie ulos köyhyydestä on siirtyä työelämään, ja unohtaa täysipäiväinen opiskelu. Mitä todennäköisimmin työskentely tapahtuu ilman papereita valmistumisen näin viivästyessä, ja sellaisella alalla joka ei tue opintoja.

Tämänhetkinen hallitus siirtää katseensa luottaen tulevaisuuteen, kun resursseja lisätään opinto-ohjaajien kouluttamiseen ja opiskelijoiden työelämäyhteyksien lisäämiseen. Tarpeisiimme kohdistettua ohjausta kaivataan lisää. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluopiskelija vastaa opintojensa suunnittelusta ja edistymisen seurannasta. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa kaivattu keino pidentää työuria alkupäästä. Työuria tulee pidentää myös opintotuen keinoin, ja hyväksyä se, että lisäpanostuksia tarvitaan. Opiskelijat ovat Suomessa ainoa väestöryhmä, joka joutuu ottamaan lainaa elämiseen.

Budjettiesityksessä työryhmän loppupäätelmistä päätettiin toteuttaa käytännössä vain tiukennukset. Porkkanaa tarjotaan opiskelijoille ainoastaan lounasaikana raastepöydästä. Opiskelijoiden ateriatuen kymmenen sentin korotus on vyötä kiristävään uudistukseen verrattuna lähinnä vitsi.

Millä tavalla nämä päätökset tukevat opiskelijoita siirtymään nopeammin työelämään, kun selkeästi suurin pullonkaula valmistumiselle on toimeentulo? Todellisuudessa esitetty budjetti heikentää opiskelijan asemaa. Silmät on suljettu siltä tosiasialta, että opiskelijan pakollisten menojen nouseminen tuntuu suoraan käytettävissä olevissa tuloissa, koska tuki ei nouse suhteessa kustannustasoon. Kannustaako tämä intensiivisempään opiskeluun? Päättäjien mielestä kyllä.

Taika Mäkelä

Hallituksen puheenjohtaja

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Klaani